|
| :: MUSEOASEMA Venetmäki, as. :: HISTORIA Radan tarina :: PÄIVÄKIRJA Kuvagalleria |
Sodan tarpeisiin syntynyt rata on kestänyt aikojen muutokset  Höyryvetoinen liikenne vetelee aivan viimeisiään 25.2.1975, kun tavarajunaa vetävä Tr1 "Risto" 1040 on mennyt Niemisjärvellä sivuun kohdatakseen Lievestuoreen suunnasta kohta tulevan lättähattujunan. Kuva: Ilkka Hovi  ::
Sotatilassa olevaan ja melkein autottomaan Suomeen rakennettu rata on
selvinnyt ajan haasteista, ja vuonna 2008 sitä pitkin kulkee
vilkas henkilö- ja tavaraliikenne.
Jyväskylän-Pieksämäen rata syntyi vaikeaan maastoon
haasteita pelkäämättä.Jyväskylän-Pieksämäen rata valmistui keskelle kansallisen historian verisintä aikaa. Suomi oli saanut itsenäisyyden joulukuussa 1917, mutta hankitun vallan jakaminen johti tapahtumasarjaan, josta käytetään yhä erilaisia nimityksiä sisällissodasta luokkasotaan, kansalaissotaan ja vapaussotaan. Keskeltä Suomea idän ja lännen yhdistänyt uusi rata oli strategisesti merkittävä osa vuoden 1918 tapahtumia. Rata avattiin väliaikaiselle liikenteelle 1.6.1918, mutta kiskoilla päästiin liikkumaan jo toukokuussa päättyneen sodan melskeiden aikana. Radan rakentamisesta päätettiin vuonna 1912. Tarjolla oli vaihtoehtoisia linjauksia, joista valittiin kaukonäköisesti vaikein ja kallein. Päätökseen vaikuttivat kokemukset Haapamäen-Jyväskylän radan kataisista mutkaisiksi ja mäkisiksi rakennetuista radoista, jotka osoittautuivat pian riittämättömiksi kasvavan junaliikenteen tarpeisiin. Vaikea maasto voitettiin. Uudesta radasta tulikin ajan oloon varsin suoraviivainen. Suunnitelmat Leppälahden vesistökohdan ja Pönttövuoren kiertämisestä hylättiin. Samoin toteuttamatta jätettiin linjaus Hankasalmen kirkonkylän ja Kankaisen kautta, mikä johti Hankasalmen, Sauvamäen ja Venetmäen asemakylien syntyyn. Radan suurimmat haasteet olivat länsipäässä, minkä voi junan ikkunasta huomata myös nykyajan matkustaja. Vaajakosken ja Leppälahden välillä vuorottelevat kallioleikkaukset ja pitkät järvipenkereet, ja ennen Metsolahden asemaa syöksytään läpi Pönttövuoren. Siihen porattu ensimmäinen tunneli oli valmistuessaan Suomen ylivoimaisesti pisin ja työläin kalliorakennusurakka, joka vaati myös kuolonuhreja. Jyväskylän-Pieksämäen rata muokkasi paikkakuntia ja niiden kulttuuria. Ratatyömiehiltä paikalliset oppivat uusia työtapoja, ruokakulttuuri sai vaikutteita ja rata synnytti useita vireitä taajamia. Rautatien rakentajien tilipäivä muodostui merkkitapahtumaksi, joka houkutteli paikalle kyläläisiä ja kaupustelijoita. Venetmäellä nykyisin vietettävät Tilimarkkinatkin ovat saaneet nimensä tästä kansanjuhlasta.  Mielenkiintoinen luettelo vuodelta 1968 kertoo, että Pieksämäki valvoi liikennettä ympäri vuorokauden ja Venetmäki katsoi Paltasen perään. Kokoelma Jouni Hytönen Rata avasi uusia mahdollisuuksia myös teollisuudelle. Vaajakoskelle kasvoi mittava SOK:n tehtaiden rypäs ja Lievestuoreelle perustettiin sellutehdas. Hankasalmen sahalle rata on tärkeä nykypäivänäkin. Kymmenen asemaa ja monta seisaketta. Perinteiset liikenteenohjausmenetelmät työllistivät rautatieläisiä alle kymmenen kilometrin välein sijoitetuilla kohtausasemilla. Tämä käy hyvin ilmi oheisesta luettelosta, josta voi huomata, että pienilläkin asemilla saattoi olla miehitys suurimman osan vuorokautta. Henkilöliikenteessä kyytiin pääsi esimerkiksi vuonna 1956 kaikkiaan 24 pysähdyspaikalta. Isommat asemarakennukset oli Vaajakoskella, Lievestuoreella ja Hankasalmella. Pienempiä pysäkkirakennuksia oli monta: Leppälahti, Metsolahti, Niemisjärvi, Sauvamäki, Venetmäki, Paltanen ja Naarajärvi. Metsolahtea lukuunottamatta rakennukset ovat samaa, vain tälle ja parille muulle radalle ominaista 1910-luvun pysäkkirakennustyyppiä. Matkustajille rata tarjosi uuden reitin Keski-Suomesta Savoon. Autolla matka Jyväskylästä itään oli kiertelevä ja hidas, ja radan tasolle maantieverkosto koheni vasta 1970-luvulle tultaessa. Myös paikallisliikenne oli kiskoilla vilkasta 1960-luvulle asti. Ruskeilla puuvaunuilla ja 1950-luvulta alkaen sinisillä lättähatuilla kuljettiin töihin ja kouluun. Autoliikenteen suosiminen vei kuitenkin edellytykset paikallisjunaliikenteen menestykseltä, ja lähiliikenteen paluuta on alettu haikailla vasta 2000-luvulla.  Muuttoapulaiset ovat tehneet urakkansa Lievestuoreella kesäkuussa 1982, lättähattua on odotettu tovi Liisan Pubissa ja kotimatka Jyväskylään on tunnelmallista taittaa tupakkaosastossa. Kuva: Mirja Pentikäinen Ajanmukainen rata. Lättähatut päättivät urakkansa keväällä 1988, ja viimeisetkin pikkuasemien pysähdykset lopetettiin vuonna 1993. Paikallisliikenteen päästessä taantumaan rataa kehitettiin läpikulkuliikenteen tarpeisiin. 1980-luvun lopulla tehtiin mittava rataremontti, jossa rakenteet uusittiin ja vähiä mutkia suoristeltiin. 1990-luvulla korvattiin Haapakosken vanha silta uudella ja korkeammalla, Pönttövuoreen rakennettiin uusi tunneli ja sähköistys valmistui 1995.  Matkustajajunat pysähtyvät yhä Hankasalmen asemalla, joskin asemapalvelut ovat loppuneet. Kuva: Samuli Rinne 2000-luvulla radalle tulivat myös Pendolinot, ja kauko-ohjaus otettiin käyttöön 2007. Matkustajajunat pysähtyvät yhä Lievestuoreen ja Hankasalmen asemilla. Arkisin radalla ajetaan viitisentoista matkustaja- ja tavarajunaa molempiin suuntiin. |
:: PERUSTIETOA Rakennettu 1912-1918 Pituus 80 km Sähköistetty 1995 Kauko-ohjattu 2007 Suurin nopeus 140 km/h (1.6.2008 alkaen) :: LIIKENNEPAIKKOJA 0 JYVÄSKYLÄ A, R 2 Aittokallio 4 Jyskä 8 VAAJAKOSKI R 9 Kanavuori 11 Ruokosaari 13 LEPPÄLAHTI 15 Palvajärvi 17 Haapanoro 20 METSOLAHTI 23 Kelkkamäki 25 LIEVESTUORE R 29 Hoho 30 Kaihlanen 32 Kulmala 33 NIEMISJÄRVI 37 Kovalanmäki 39 Nujula 41 HANKASALMI 43 Palokangas 46 Virmastaipale 50 SAUVAMÄKI 56 VENETMÄKI 64 PALTANEN 70 Palokki 73 NAARAJÄRVI 80 PIEKSÄMÄKI A, R A = Asemaravintola R = Rautatiekirjakauppa Isolla = Asemarakennus :: TUNNELIT Pönttövuoren 1. tunneli : Otettu käyttöön 1917 Poistettu käytöstä 1995 Pituus 1223 m Pönttövuoren 2. tunneli: Otettu käyttöön 1995 Sähköistetty 1995 Pituus 1421 m :: MUUALLA VERKOSSA Pertti Itkosen artikkeli Pönttövuoren tunnelista |